白乾笙五姨太黄采薇和二爷的结局 结局怎么死的

Kaukos??din on laite, jolla voidaan ohjata toista laitetta et??lt?.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]1940-luvulla kehitettiin kaukos??din autotallin nosto-oven avaamista varten, joka oli ensimm?inen kaukos??timen ensimm?inen siviilipuolen sovellus.[1]
K?yt?ss? oli langallisia kauko-ohjaimia kuten Zenith Electronics -yhti?n Lazy-Bones, jonka avulla television kanavaa pystyi vaihtamaan[2].

1950-luvulla Zenithin johtaja Eugene F. McDonald komensi yhti?ns? insin??rit kehitt?m??n laitteen, jolla h?n voisi hiljent?? television ??nen mainosten kohdalla tai vaihtaa toiselle kanavalle[2]. Mekaniikkainsin??ri Eugene Polley suunnitteli tarkoitusta varten laitteen nimelt? Flash-Matic[2]. Pistoolimallinen laite ampui valons?teit?, joille oli valokennotyyppinen tunnistin televisiovastaanottimen joka kulmassa[2][3]. Laitteen ongelma oli, ett? valotunnistimet olivat liian herkki? ja saattoivat regoida my?s esimerkiksi auringon s?teisiin[2]. Laite oli my?s kallis[2]. Se oli myynniss? vain vuoden verran, vuoteen 1956 saakka[4].

Zenithin s?hk?insin??ri Robert Adler kehitti seuraavan sukupolven laitteen[2]. Aluksi suunniteltiin radioaalloilla toimivaa laitetta, mutta se vaikuttaisi naapuritalonkin televisioon[2]. Niinp? Adler p??tyi k?ytt?m??n ??nt?[5]. Kun Adlerin Space Command -kauko-ohjaimen nappia painoi, laitteen sis?ll? oleva vasara l?i alumiinisauvaa, joka synnytti ultra??nt?, johon vastaanottimen mikrofoni reagoi[4]. Laitteessa oli nelj? nappia, ja joista jokainen soitti eri taajuisen ultra??nen[4]. Useimmat ihmiset eiv?t kuulleet laitteen ??nt?, mutta lemmikkiel?imet pystyiv?t sen erottamaan[2]. Laite oli mekaaninen eik? tarvinnut paristoja lainkaan[4]. Sit? ei my?sk??n tarvinnut suunnata vastaanotinta kohti kuten Flash-Maticia[4]. J?rjestelm?n haittapuoliin kuului, ett? kilisev?t avaimet tai kolikot saattoivat vaihtaa television kanavaa[4]. Ultra??nikaukos??timet olivat k?yt?ss? 1980-luvulle saakka[2].
Vuonna 1974 BBC k?ynnisti tekstitelevisiopalvelunsa Ceefaxin.[2] T?t? varten tarvittiin kauko-ohjain, jossa oli numeron?pp?imist?, jonka avulla teksti-TV:n sivuja voitaisiin selata[2]. Sen vuoksi kehitettiin kaukos??dintyyppi, joka toimi infrapunavalolla.[2]

K?ytt?
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Yleisin kaukos??timen sovellus on television hallinta. Kotik?yt?ss? olevat kaukos??timet ovat nykyisin yleens? langattomia, eli ne eiv?t ole kiinte?ss? yhteydess? s??dett?v??n laitteeseen. Suurin osa viihde-elektroniikkalaitteiden kaukos??timist? v?litt?? komennot kohteeseen digitaalisen infrapunasignaalin avulla.


Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Kaukos??din l?hett?? videonauhurille, televisiolle tai muulle laitteelle infrapunas?teen, jonka sis?lt?m? tieto vaihtaa esimerkiksi kanavaa tai muuttaa ??nen voimakkuutta. Tieto on kaksij?rjestelm?ll? muodostettu pulssijono, jonka vastaanotin tulkitsee. Silm?lle n?kym?t?n infrapunavalo tuotetaan valodiodilla ja otetaan vastaan infrapunakennolla, joka toimii valokennon tavoin.
Kaukos??din muistuttaa ulkomuodoltaan ja toiminnaltaan taskulaskinta. Napin painallus l?hett?? s?hk?signaalin mikropiiriin, joka puolestaan l?hett?? pulssijonon valodiodille. Valodiodista k?ytet??n usein lyhennett? LED. Pulssijono muodostuu nollista ja ykk?sist? eli v?lill? virta kulkee, v?lill? ei kulje. Jokainen virtasyk?ys saa valodiodin l?hett?m??n infrapunavaloa
Vastaanottimen p??ss? on infrapunalle herkk? valokenno, joka antaa infrapunapulssien tahdissa vaihtelevan s?hk?virran. Pulssijono tulkitaan mikropiiriss?, joka ohjaa vastaanotinta esim. televisiosta.
Katso my?s
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ Why Were Remote Controls Invented? ThoughtCo. Viitattu 9.9.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Stephen Dowling: The surprising origins of the TV remote www.bbc.com. Viitattu 1.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Kaukos??timen keksij? kuoli iltasanomat.fi. 23.5.2012. Arkistoitu 25.5.2012.
- ↑ a b c d e f Andrew Marino: The buttons on Zenith’s original “clicker” remote were a mechanical marvel The Verge. 29.7.2023. Viitattu 1.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Stephen Dowling: The surprising origins of the TV remote www.bbc.com. Viitattu 1.11.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Kuluttajavirasto (Viitattu 28.12.2008)