杜卡迪否认大众出售传闻，称将在中国设销售公司

Hongkong Hong Kong Special Administrative Region of the People's Republic of China 中華人民共和國香港特別行政區
Lippu	Vaakuna
Hongkongin sijainti
百度 部分有关人士表示,驾驶员很可能尽力让直升机落在人行道附近,以免造成更多人员伤亡。 Koordinaatit: 22°18′N, 114°12′E
Valtio	Kiina
Britannian kruununsiirtomaaksi	1843
Kiinan erityishallintoalueeksi	1997
Hallinto
– hallinnon tyyppi	erityishallintoalue
– lains??d?nt?elin	lains??d?nt?neuvosto
– hallintojohtaja	John Lee
Edustus
– Kiinan kansankongressi	36 paikkaa
– Kiinan kansan neuvoa-antava poliittinen konferenssi	203 delegaattia
Pinta-ala	2 755 km2
– maa	1 107 km2
– vesi	1 648 km2
V?kiluku (2019)  (v?est?tiheys vuodelta 2016)	7 500 700
– v?est?tiheys	6 777 as./km²
Kielet	englanti, kiina
Kansat	92,0 % han-kiinalaisia 2,5 % filippiinil?isi? 2,1 % indonesialaisia 0,8 % valkoisia 0,5 % intialaisia 0,3 % nepalilaisia 1,6 % muita
Uskonnot	kolme tiet? (taolaisuus, kungfutselaisuus ja buddhalaisuus), kristinusko, islam ja muita
Valuutta	Hongkongin dollari (HK$) (HKD)
BKT (2019)	490,88 miljardia USD (PPP)
– asukasta kohti	64 928 USD
HDI (2018)	0,939
Aikavy?hyke	UTC+8
Kansainv?linen suuntanumero	+852
Internetin maatunnus	.hk ? .香港
Lyhenteet
– rekisterikilven tunnus	ei ole ainoastaan Hongkongissa kulkeville kulkuneuvoille, muualla kulkeville 粤Z
– ISO 3166	HK
Infobox OK

Hongkong (kiin.: 香港; Jyutping: Hoeng¹gong²; pinyin: Xiānggǎng, [h????.k????]^? (ohje); engl. Hong Kong; lyh. HKSAR englannin sanoista Hong Kong Special Administrative Region) on Kiinan erityishallintoalue Helmijoen suistoalueella Etel?-Kiinan merell?.

Hongkong on yksi maailman liberaaleimmista talouksista ja t?rkeimmist? kansainv?lisen talouden keskuksista. Toisen maailmansodan j?lkeen Hongkongin elintason nousu kuului maailman nopeimpiin. Menestys n?kyy muun muassa inhimillisen kehityksen indeksiss?, el?m?nlaadun vertailuissa ja maailman korkeimpiin kuuluvassa elinajanodotteessa.

Hongkong oli pitk??n Britannian hallinnassa. Kommunistien vallattua Manner-Kiinan vuonna 1949 Hongkong j?i Taiwanin ohella yhdeksi alueista, joissa perinteinen kiinalainen kulttuuri ja sananvapaus v?lttyiv?t kommunismilta. Se siirtyi 1997 Kiinan hallintaan ”yksi maa, kaksi j?rjestelm??” -periaatetta soveltaen. Sille on perustuslaillisesti taattu suhteellisen korkea autonomia, sill? esimerkiksi on oma lains??d?nt?ns?, valuuttansa, tullinsa, lentoliikenneoikeudet ja maahanmuuttolakinsa. Vain puolustus ja diplomaattiset suhteet ovat Pekingin keskushallinnon vastuulla.^l?hde?

Kiinan keskushallinto on pyrkinyt murentamaan jatkuvasti Hongkongin erityisasemaa muun muassa laajoin mielenosoituksin vuonna 2019 vastustetulla rikollisten luovutuslailla, joka lopulta peruttiin. My?hemmin luovutuslakivastaisten mielenosoitusten j?lkeen toukokuussa 2020 Kiina otti k?sittelyyns? turvallisuuslain, joka l?pimenness??n kielt?isi muun muassa vallankumouksellisen liikehdinn?n, ulkomaisen vaikuttamisen ja terrorismin erityishallintoalueella. Etenkin hongkongilaiset demokratia-aktivistit ilmaisivat lain olevan voimakkain mahdollinen loukkaus kaupungin itsehallintoa kohtaan. Turvallisuuslaki astui t?yt?nt??n 1. hein?kuuta 2020.

Hongkongin kiinankielinen nimi tarkoittaa 'tuoksuvaa satamaa'.

Maantiede

N?kym? Victoria Peakilt?.

Hongkongin alue muodostuu Hongkongin saaresta, mantereeseen kuuluvasta Kowloonin niemimaasta ja Kiinan rajalle ulottuvista Uusista territorioista (New Territories). Kiinan vastainen raja kulkee Shenzhenjokea pitkin. Alue on vuoristoista, ja sen asutus on keskittynyt korkeisiin kerrostaloihin, joten pienelle alueelle asettuneista seitsem?st? miljoonasta asukkaasta huolimatta yleiskuva on varsin vihre?. Noin 75 prosenttia alueesta on rakentamatonta maata. Shing Mun -joki on siirretty suurelta osaltaan keinotekoiseen uomaan, ja sen varret on rakennettu t?yteen. Hongkong on Kiinan nelj?nneksi suurin kaupunki Pekingin, Chongqingin ja Shanghain j?lkeen.

Hongkong, Shenzhen ja Kanton muodostavat yhdess? yhden maailman suurimmista taajama-alueista, jossa asui vuonna 2010 yli 120 miljoonaa ihmist?.

Ilmasto

P??artikkeli: Hongkongin ilmasto

Hongkongin ilmasto on subtrooppinen. Vuoden keskil?mp?tila on 23,1 °C, l?mpimint? on toukokuusta lokakuuhun. Vuosittainen sadanta on 2 382,7 mm. Eniten sataa huhtikuusta lokakuuhun. Toukokuusta marraskuuhun Hongkongissa esiintyy taifuuneja.

Historia

P??artikkeli: Hongkongin historia

Hongkongin lippu 1959–1997.

Hongkongin vaakuna 1959–1997.

Britannia miehitti Hongkongin saaren vuonna 1841 ensimm?isen oopiumisodan yhteydess?. Nankingin rauhassa vuonna 1842 Kiina luovutti saaren Britannialle, jolloin siit? tuli Britannian kruununsiirtomaa. Kyseess? oli ensimm?inen niin sanotuista ep?oikeudenmukaisista sopimuksista, jotka Kiinan Qing-dynastia joutui solmimaan. T?t? ennen paikka oli varsin merkitykset?n, eik? siell? ollut merkitt?v?? asutusta. Ensimm?inen brittien alueelle perustama kaupunkimainen asutus, josta tuli my?s siirtomaan p??kaupunki, oli Victorian kaupunki Hongkongin saaren pohjoisrannalla.

Toisen oopiumisodan j?lkeen solmitussa Pekingin rauhansopimuksessa vuonna 1860 my?s osa Kowloonin niemimaasta luovutettiin Britannialle, joka liitti alueen Hongkongiin. Vuonna 1898 Kowloonin niemimaan tyvi ja parisataa saarta (nykyiset Uudet territoriot) vuokrattiin Britannialle 99 vuodeksi. Toisessa maailmansodassa vuonna 1941 japanilaiset miehittiv?t Hongkongin. Miehityksen aikana seuranneesta ruokapulasta kaupungin v?kiluku v?heni 1,6 miljoonasta 600 000 asukkaaseen, kunnes britit vuonna 1945 vapauttivat kaupungin. Kun kommunistit tulivat valtaan Kiinassa vuonna 1949, tuhannet kiinalaiset pakenivat Hongkongiin. Pakolaisvirrat lis??ntyiv?t suuren harppauksen aikana. Suuren harppauksen j?lkeenkin 1960-luvulla pakolaisten virta Kiinasta jatkui.

Kiina ja Britannia aloittivat 1982 viralliset neuvottelut Hongkongin luovuttamisesta Kiinalle. Kiinan ja Britannian 19. joulukuuta 1984 antaman kiinalais-brittil?isen yhteisjulistuksen mukaan siirtokunnan sovittiin muuttuvan Kiinan erityishallintoalueeksi 1. hein?kuuta 1997, jolloin Uusien territorioiden vuokrasopimus umpeutui. Yhteisjulistuksen mukaan Hongkongissa noudatetaan ”yksi maa, kaksi j?rjestelm??” -j?rjestely?, jonka kansantasavalta alun perin suunnitteli Taiwanin varalle. Sopimus tarjosi Hongkongille autonomian kaikissa asioissa ulkopolitiikkaa ja puolustusta lukuun ottamatta.

1980-luvulta l?htien Britannia alkoi luoda Hongkongille itsehallinnollisia instituutioita vanhan kolonialistisen j?rjestelm?n tilalle. Vaaleilla valittu osuus hallinnosta j?i kuitenkin aina pieneksi.

Hongkongissa puhkesi kes?ll? 2019 laajoja ja vakavia mielenosoituksia. Niiden sytykkeen? oli esitys luovutuslaiksi, joka olisi mahdollistanut Hongkongissa rikoksiin syyllistyneiden luovuttamisen tuomittaviksi manner-Kiinaan. Yliopistonlehtori Paul-Erik Korvela ja pitk??n Hongkongissa asunut yhteiskuntatieteiden tohtori Riina Yrj?l? pit?v?t luovutuslakia kuitenkin vain kipin?n?, joka r?j?ytti pitk??n kyteneen ruutitynnyrin. Heid?n mukaansa protestien t?rkeimp?n? taustasyyn? on Hongkongin taloudellinen ep?tasa-arvoisuus. Asumisen osalta Hongkong on maailman kalleimpia paikkoja. My?s Hongkongin merkitys koko Kiinan taloudelle on v?hentynyt voimakkaasti siit? l?htien, kun alue palautettiin Kiinan osaksi: kun vuonna 1997 Hongkongin osuus Kiinan bruttokansantuotteesta oli l?hes 20 prosenttia, vuonna 2019 se oli en?? kolme prosenttia. T?h?n on puolestaan vaikuttanut manner-Kiinan l?nsimaistuminen. Hongkongin demokratialeiri on hajanainen, ja tutkimusten mukaan alueen itsen?istymist? kannattaa alle kymmenen prosenttia Hongkongin v?est?st?. Kiina julisti voimaan turvallisuuslain toukokuussa 2019. Se mahdollisti Kiinan turvallisuuspalvelun toimimisen Hongkongissa. Lain tarkoitus oli kukistaa Kiinaa vastustaneet protestit. Kes?n-syksyn 2019 protestit laantuivat talvella 2019–2020. Osasyy t?h?n oli koronaviruspandemia. Joitain protesteja oli viel? kev??ll?-kes?ll? 2020. Kiina julisti turvallisuuslain voimaan 1. hein?kuuta 2020 menness?. Oppositio lakkautti toimintansa Hongkongissa lain pelossa. L?nsimaissa katsottiin, ett? "yksi maa, kaksi j?rjestelm??" oli tullut tiens? p??h?n. Hongkongissa ei en?? ollut laajaa itsehallintoa.

Hallinto ja politiikka

Hongkong on Kiinan erityishallintoalue, jolla on oma perustuslaki, Hongkongin peruslaki. Hongkong on autonominen ulko- ja turvallisuuspolitiikka lukuun ottamatta. Alueen lains??d?nt?-, toimeenpano- ja tuomiovalta ovat muusta Kiinasta riippumattomia. Perustuslaissa m??ritell??n Hongkongin hallinnon rakenne, joka on pitk?lti sama kuin alueen ollessa Britannian kruununsiirtomaa. Brittihallinto Hongkongissa oli toimeenpaneva, ei parlamentaarinen, joten Hongkongin hallintoa ei ole rakennettu demokratian pohjalta.

Maanomistusta Hongkongissa ei k?yt?nn?ss? ole, vaan maata vuokrataan kaupungilta. J?rjestelm? on ollut k?yt?ss? vuodesta 1843 l?htien ja vuokrasopimukset ovat olleet pituudeltaan yleens? 75 tai 99 vuotta, mutta toisinaan my?s 999 vuotta. Ainoa poikkeus t?st? on Pyh?n Johanneksen tuomiokirkko, jolle on taattu omistusoikeus tonttiinsa ikuisiksi ajoiksi, sill? ehdolla, ett? sit? k?ytet??n nimenomaan kirkon tonttina.

Luovutuslaki ja turvallisuuslaki

P??artikkeli: Hongkongin kansallisen turvallisuuden laki

Hongkongiin oli alkukes?st? 2019 valmisteilla luovutuslakiesitys. Lain perusteella rikoksesta ep?ilty olisi luovutettu tuomittavaksi Manner-Kiinaan. Valmistelu keskeytettiin kuitenkin 15. kes?kuuta 2019 laajojen mielenosoitusten vuoksi, ja sen valmistelu lopetettiin hein?kuussa 2019. Hongkongin aluejohtaja Carrie Lam ilmoitti, ett? se on kuopattu kokonaan. Kun protestit jatkuivat, Kiina s??ti turvallisuuslain. Se kriminalisoi separatismin, terrorismin ja ulkovaltojen kanssa liittoutumisen jopa elinkautisen uhalla. Laki mahdollisti vakavista sen rikkomuksista ep?illyn siirt?misen Kiinaan tuomittavaksi korkeimmassa oikeusasteessa. Laki astui voimaan 30. kes?kuuta 2020.. Kriitikoiden mielest? laki rajoitti Hongkongin itsem??r??misoikeutta ja k?yt?nn?ss? p??tti "yksi maa, kaksi j?rjestelm??" -kauden. Laista huolimatta ilmapiiri on kuitenkin vapaampi kuin Manner-Kiinassa, josta siit? syyst? muutetaan Hongkongiin. Museoissa on yh? teoksia, joita Manner-Kiinassa ei voi olla esill?. Visuaalisen kulttuurin museossa M+:ssa on puhemies Maoa irvailevia maalauksia.

Hallintojohtaja, hallitus ja ExCo

Ylint? valtaa Hongkongissa k?ytt?? hallintojohtaja (engl. Chief Executive). Hallintojohtajan valitsee 1 200-j?seninen vaalikomitea, ja h?net nimitt?? virkaan Kiinan kansankongressi. Hallintojohtajan toimikausi on viisi vuotta, ja sama henkil? voidaan valita enint??n kahdelle kaudelle. Hallintojohtaja johtaa Hongkongin hallitusta ja muun muassa panee lait t?yt?nt??n, hyv?ksyy budjetit ja lains??d?nt?neuvoston aloitteet sek? nimitt?? virkaan tuomarit ja tietyt virkamiehet. Hallintojohtaja ei ole Hongkongin valtionp??mies, vaan Hongkonginkin valtionp??mies on Kiinan kansantasavallan presidentti. Hongkongissa keskusteltiin, pit?isik? hallintojohtaja valita suoralla vaalilla. Kiinan keskushallinto ilmoitti elokuussa 2014, ett? hallintojohtaja valitaan suorilla vaaleilla vuonna 2017, mutta nimityskomitea hyv?ksyy ehdokkaat, joita asetetaan vain muutama.

Hongkongin nykyinen hallintojohtaja John Lee vuonna 2021.

Kaudella 2012–2017 hallintojohtajana toimi Leung Chun-ying. Maaliskuussa 2017 uudeksi hallintojohtajaksi nimitettiin Kiinan keskushallinnon suosikki Carrie Lam, joka on ensimm?inen nainen virassa. Carrie Lam astui virkaan hein?kuun 2017 alussa, ja kausi on viisivuotinen. ??ni? oli jaossa 1 194, ja Lam sai niist? 777, kun voittoon vaadittiin v?hint??n 601 ??nt?. Vuodesta 2022 l?htien hallintojohtajana on toiminut John Lee.

Hallintojohtaja nimitt?? ministeri?ille (engl. bureaux) ja virastoille (engl. department) p??llik?t (engl. secretary) ja Kiinan kansantasavallan valtioneuvosto hyv?ksyy nimitykset. P??llik?it? on 15. He tekev?t oman toimialansa p??t?kset itsen?isesti tai tekev?t esityksens? hallintojohtajalle. Hallintojohtajaa ja ministeri?iden ja virastojen p??llik?it? kutsutaan Hongkongin hallitukseksi, joskaan hallitus ei muodosta yhten?ist? elint?, joka tekisi kollektiivisia p??t?ksi?. Hallitus on toimeenpanovaltainen eik? sit? ole muodostettu poliittisin perustein. Sen ei tarvitse nauttia parlamentin vaan Kiinan keskushallituksen luottamusta.

ExCo (lyhenne sanoista Executive Council eli hallintoneuvosto) kokoontuu kerran viikossa. Hallintojohtaja on ExCon puheenjohtaja. ExCossa on j?senin? kaikki hallituksen j?senet ja heid?n lis?kseen hallintojohtaja valitsee neuvostoon 16 muuta j?sent?. Hallintojohtajalla on velvollisuus konsultoida ExCoa keskeisiss? p??t?ksiss??n. Mik?li hallintojohtaja tekee ExCon enemmist?n tahdon vastaisen p??t?ksen, h?nen on kirjattava p??t?ksest??n selonteko neuvoston p?yt?kirjaan. Hallintoneuvostolla on kollektiivinen vastuu tekemist??n p??t?ksist?.

Parlamentti ja puolueet

Hongkongin lains??d?nt?neuvosto (LegCo) on Hongkongin korkein lains??d?nt?elin.

Lains??d?nt?valtaa Hongkongissa k?ytt?? LegCo (lyhenne sanoista Legislative Council eli lains??d?nt?neuvosto). LegCo kokoontuu t?ysistuntoon kerran viikossa, joka keskiviikko. Istuntokausi alkaa lokakuussa ja p??ttyy kes?- tai hein?kuussa. L?hes kaikki edustajat hoitavat luottamusteht?v??ns? sivutoimisesti. LegCo on valittu vaalein vuodesta 1998 l?htien. Vaalit on nelj?n vuoden v?lein. LegCossa on 70 edustajaa, joista puolet (35) valitaan vaalipiireitt?in (engl. geographical constituencies) suoralla kansan??nestyksell? ja puolet ammattikunnittain (engl. functional constituencies). Tavoitteena on, ett? kaikki edustajat valittaisiin suoralla kansan??nestyksell?. Manner-Kiinan hallinnon mukaan t?m? on mahdollista aikaisintaan vuonna 2020. Vuoden 2012 vaaleissa LegCon edustajien m??r?? lis?ttiin kymmenell? ja viisi edustajanpaikkaa (engl. super seats) t?ytettiin yleisill? ja yht?l?isill? vaaleilla niin, ett? koko Hongkong oli yksi vaalipiiri.

Hongkongin puolueet jaetaan vasemmisto–oikeisto-ulottuvuuden sijaan Pekingin hallitusta tukeviin ja demokratiaa tukeviin ryhmiin. Vaalikauden 2012–2016 LegCossa on 43 Peking-my?nteist? ja 27 demokratiamy?nteist? edustajaa. Suurimmat Peking-my?nteiset puolueet ovat Democratic Alliance for the Betterment and Progress of Hong Kong (DAB, 13 paikkaa), Hong Kong Federation of Trade Unions (FTU, 6 paikkaa) ja Liberal Party (5 paikkaa), suurimmat demokratiamy?nteiset taas Democratic Party (6 paikkaa), Civic Party (6 paikkaa) ja Labour Party (4 paikkaa).

Hallinnollinen jako

Hongkongin piirit.

Hongkong jakautuu 18 piiriin, joita edustavat neuvoa-antavat piirineuvostot. Piirineuvostoissa on 534 j?sent?, joista 405 on valittu suoralla vaalilla, 102 on hallintojohtajan nimitt?mi? ja 27 on j?seni? virkansa puolesta. Piirineuvostot valitaan nelj?ksi vuodeksi kerrallaan. Viimeisimm?t vaalit pidettiin marraskuussa 2019. Hongkongin piirit ovat:

1. Islands
2. Kwai Tsing
3. North
4. Sai Kung
5. Sha Tin
6. Tai Po
7. Tsuen Wan
8. Tuen Mun
9. Yuen Long
10. Kowloon City
11. Kwun Tong
12. Sham Shui Po
13. Wong Tai Sin
14. Yau Tsim Mong
15. Central and Western
16. Eastern
17. Southern
18. Wan Chai

Talous

Vuonna 2016 Hongkongin ostovoimakorjattu bruttokansantuote henke? kohti oli 58 100 Yhdysvaltojen dollaria eli maailman 17. korkein.

Hongkong on jatkuvasti Heritage Foundationin vuosittaisessa taloudellisen vapauden tutkimuksessa ensimm?isell? sijalla. Hongkongin p?rssi kuuluu maailman kymmenen suurimman arvopaperip?rssin joukkoon.

Hongkongin merkitt?vin luonnonvara on maas?lp?. Merkitt?vimm?t vientituotteet ovat tekstiilit, elektroniikka ja pienteollisuustuotteet.

Liikenne

Kaksikerrosraitiovaunu Hongkongissa.

Hongkongissa on pitk?lle kehitetty joukkoliikenneverkosto. Yli 90 prosenttia p?ivitt?isist? matkoista tehd??n joukkoliikenteell?.

Melkein kaikissa junissa, metroissa, busseissa ja lautoissa maksuj?rjestelm?n? on RFID-tekniikkaa k?ytt?v? Octopus card -sirukortti. Kaupungin parkkimittarit hyv?ksyv?t maksun pelk?st??n Octopus cardilla.

Hongkongin junaliikenteest? vastaa MTR Corporation (lyhenne sanoista Mass Transit Railway), johon yhdistettiin vuonna 2007 Hongkongin metro, Manner-Kiinan ja Hongkongin v?lill? liikenn?iv? Kowloon-Canton Railway (KCR) ja KCR:n pikaraitiotieverkko luoteisissa Uusissa territorioissa. Lis?ksi Hongkongissa on raitiotiej?rjestelm?, joka kattaa Hongkongin saaren pohjoisosan. Se on yksi harvoista raitiovaunuj?rjestelmist? maailmassa, jota liikenn?id??n yksinomaan kaksikerrosvaunuilla.

Hongkongissa on yksi kansainv?linen lentoasema, Hongkongin kansainv?linen lentoasema, joka sijaitsee Chek Lap Kokissa. Lentoasema korvasi aiemman kansainv?lisen Kai Takin lentoaseman vuonna 1998, joka sijaitsee Kowloon Cityss?. Finnair lent?? Helsingist? Hongkongiin sek? matkustaja- ett? rahtilentoja.

Vaikka Manner-Kiinassa on oikeanpuoleinen liikenne, Hongkongissa on yh? brittivallan ajalta periytynyt vasemmanpuoleinen liikenne. Ajoneuvoja on rekister?ity 517 000, joista 64 % on yksityisten omistamia henkil?autoja. Hongkongissa on k?yt?ss? samat liikennemerkit kuin Britanniassa.

Hongkongin takseja on vajaat 18 000 ja niiden v?rit ovat punainen, vihre? ja vaaleansininen. Ainoastaan punaiset taksit saavat kulkea kaikkialla Hongkongin alueella. Kowloonissa on vain punaisia takseja, vaaleansiniset Lantaun saarella ja vihre?t Uusissa Territorioissa.

Hongkongin kauppalaivasto on maailman viidenneksi suurin, siihen kuuluu yli 1 400 alusta.

V?est?

Kuvia Hongkongista.

Hongkongin v?kiluku on 7 413 070 vuonna 2021. Vuonna 2021 noin 92 % Hongkongin asukkaista on han-kiinalaisia. Loput 8 % ovat etnisesti ei-kiinalaisia, p??asiassa filippiinil?isi?, indonesialaisia ja etel?aasialaisia. Arviolta 140 000 filippiinil?ist? ty?skentelee Hongkongissa kotiapulaisina. My?s indonesialaisten kotiapulaisten lukum??r? kasvaa jatkuvasti. Suurin osa Hongkongin filippiinil?isist? ja indonesialaisista ty?skentelee kotiapulaisina. Mik?li ulkomaalaisia kotiapulaisia ei huomioida v?est?ss?, on Hongkongin v?est?st? 4% ei-kiinalaisia etnisi? v?hemmist?j?. Taloussektorilla ty?skentelee paljon eurooppalaisia, yhdysvaltalaisia, australialaisia, kanadalaisia, japanilaisia ja korealaisia.

Vuonna 2023 Hongkongissa oli maailman korkein elinajanodote, 85,83 vuotta. Hongkongissa on julkinen terveydenhoitoj?rjestelm?, jonka kuluista julkinen sektori subventoi 95%.

Hongkongissa on v?est??n suhteutettuna maailman eniten miljard??rej? ja kaupungeista toiseksi eniten maailmassa.

Koulutus

Hongkongissa on samankaltainen koulutusj?rjestelm? kuin Britanniassa.

Hongkongissa on kahdeksan julkista yliopistoa. Vanhin niist?, Hongkongin yliopisto, on perustettu 1911. P??asiallinen opetuskieli on englanti. Kaupungin kaikkien julkisten yliopistojen kanslerina toimii automaattisesti Hongkongin hallintojohtaja. Lis?ksi on lukuisia yksityisi? korkeakouluja.

Kulttuuri

Hongkongin arkkitehtuurissa ei ole s?ilynyt paljoakaan siirtomaa-ajan piirteit?. Uusgoottilainen anglikaaninen katedraali muistuttaa menneist? ajoista, samoin jotkut englantilaistyyppiset paikannimet. Vanhan tilalle on rakennettu paljon modernia arkkitehtuuria, jonka n?kyvi? edustajia ovat messukeskus Hong Kong Exhibition Centre sek? Bank of China Tower -pilvenpiirt?j?.

Kaupungin kosmopoliittinen tunnelma n?kyy ruokakulttuurien laajassa kirjossa. Suosituimpia ovat erilaiset kiinalaiset kalaruokalajit, lis?ksi l?ytyy eurooppalaisia, amerikkalaisia, japanilaisia, korealaisia ja muunmaalaisia ravintoloita. Tyypillinen ruokalaji on dim sum, h?yryss? kypsennetyt taikinanyytit.

Hongkongin tunnetuinta kulttuuria on sen viihdeteollisuus, joka on erityisen tunnettu toimintaelokuvistaan.

Viestint? ja media

Hongkongin media kuului aiemmin Aasian korkeatasoisimpiin. Laki takasi ennen vuoden 2020 kansallisen turvallisuuden lain s??t?mist? mielipiteen- ja ilmaisunvapauden. Vuoden 2019 protestien yhteydess? Toimittajat ilman rajoja katsoi, ett? poliisi ja Peking-my?nteinen leiri hy?kk?siv?t journalisteja vastaan useaan otteeseen. Jo vuonna 2017 j?rjest? katsoi Hongkongin tilanteen heikentyneen kontrollin kiristyess?, vaikka fyysinen v?kivalta olikin v?hentynyt.

Sosiaalinen media, kuten Facebook, toimii vapailla markkinoilla. My?s kiinalaisia sosiaalisen median kanavia, kuten Weibo, k?ytet??n jonkin verran.

Hongkongin yleisradioyhti? on nimelt??n RTHK (Radio Television Hong Kong). Se operoi kahta TV-kanavaa ja kuutta radiokanavaa.

Suurin osa sanomalehdist? kuuluu joko Peking- tai demokratia-my?nteiseen leiriin. Lehti? julkaistaan sek? englanniksi ett? kiinaksi. Kansallisen turvallisuuden lain astuttua voimaan merkitt?vi? demokratiamy?nteisi? ja Peking-kriittisi? lehti? on kuitenkin lakkautettu. T?llaisia ovat mm. Apple Daily ja Stand News. Englanninkieliset The South China Morning Post ja verkkojulkaisu Hong Kong Free Press kertovat ihmisoikeusloukkauksista mutta varovaisemmin sanak??ntein.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hongkong Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Hongkong Wikimatkoissa
• Hongkongin hallinnon viralliset sivut (englanniksi)
• Hongkong - id?n ja l?nnen kohtauspaikka, Kuva, 27.09.1939, nro 20, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot