十三届全国人大一次会议在京闭幕 习近平发表重要讲话
 |
T?t? artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei t?yt? Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsem?ll? ongelmat tarkemmin. Lis?? tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Suppea sis?lt?. Otsikon "Ekologia tieteenalana" alla ei puhuta ekologiasta tieteenalana jne. |
 |
T?h?n artikkeliin tai sen osaan on merkitty l?hteit?, mutta niihin ei viitata. ?l? poista mallinetta ennen kuin viitteet on lis?tty. Voit auttaa Wikipediaa lis??m?ll? artikkelille asianmukaisia viitteit?. L?hteett?m?t tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Ekologia (kreik. oikos = koti, talous, logos = oppi) on biologian monitieteinen haara, jossa tarkastellaan eli?iden ja eli?lajien vuorovaikutusta toistensa sek? niit? ymp?r?iv?n elottoman ymp?rist?n kanssa. Vuorovaikutus ilmenee eli?lajien levinneisyyten?, runsaussuhteina ja niiden muutoksina sek? evoluutiona. Elinymp?rist? muodostuu elottomista tekij?ist?, kuten energiasta, ilmastosta ja geologisista tekij?ist? sek? elollisista tekij?ist?, joita ovat muut saman elinymp?rist?n jakavat eli?t. Tutkimuksen kohteena voi olla yksil?, laji, populaatio, eli?yhteis?, ekosysteemi ja biomi.
Ekologian tutkimusta tarvitaan muun muassa luonnonsuojelussa, luonnonvarojen hallinnassa ja kaupunkisuunnittelussa. Ekologia auttaa ymm?rt?m??n, miten luonto ymp?rill?mme toimii.
Ekologia on k?sitteen? laajentunut tarkoittamaan ennemminkin el?m?ntapaa, aatesuuntaa tai muuta kest?v??n kehitykseen t?ht??v?? toimintaa kuin tiukasti biotieteisiin kuuluvaa tieteenalaa. Ekologiaa kutsutaan toisinaan luonnontaloudeksi Carl von Linnéa ja Charles Darwinia mukaillen.
Ekologia tieteenalana
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Eli?t
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Populaatio muodostuu tietyll? alueella samanaikaisesti el?vist? saman lajin yksil?ist?, esimerkiksi j?rven ahvenista. Samalla alueella el?v?t populaatiot muodostavat yhdess? eli?yhteis?n, esimerkiksi kaikki j?rven kalat, ravut, lev?t jne. Tietyll? alueella el?v?t eli?t ja eloton luonto muodostavat ekosysteemin, esimerkiksi j?rven kalat, lev?t, vesi, j?rven pohjan kivet, hiekka ja muta. Suurekosysteemit eli eri ekosysteemien yhten?iset j?rjestelm?t ovat biomeja, jotka kaikki yhdess? muodostavat biosf??rin eli eli?keh?n. Pohjoinen havumets?vy?hyke on tyypillinen biomi. Jotkut tietyt eli?lajit ovat t?rkeit? koko ekosysteemin toiminnalle. T?ll?isi? eli?lajeja kutsutaan avainlajeiksi. My?s jotkut elinymp?rist?t ovat t?rkeit? ekosysteemin toiminnalle ja niit? kutsutaan avaineli?ymp?rist?iksi tai avainluontotyypeiksi.[1]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Eli?iden ravintoketjut saavat alkunsa yhteytt?vist? eli?ist? eli useimmiten kasveista sek? niiden k?ytt?mist? ravinteista. Yhteytt?v?t eli?t ovat tuottajia, niit? sanotaan omavaraisiksi eli autotrofeiksi. Toisenvaraiset eli?t eli heterotrofit k?ytt?v?t tuottajia hy?dykseen. Esimerkiksi autotrofista hein?? sy?v? lehm? on toisenvarainen.
Toisenvaraiset eli?t voidaan jakaa kuluttajiin ja hajottajiin. Kuluttajia ovat el?imet, jotka ovat kasvinsy?ji?, saalistajia tai loisia. Ne k?ytt?v?t muita eli?it? ravinnonl?hteen??n. Hajottajia ovat eli?t (muun muassa sienet ja bakteerit), jotka k?ytt?v?t ravintonaan kuolleita eli?it? tai niiden kuolleita osia, esimerkiksi puusta pudonneita lehti?. Hajottajat hajottavat kuollutta eloper?ist? ainesta ja palauttavat sen sellaiseen muotoon, ett? kasvit voivat k?ytt?? sit? ravinnoksi ja samalla ne vapauttavat vett? ja hiilidioksidia luonnon kiertokulkuun. Eli?iden ravintoketjut liittyv?t toisiinsa ja muodostavat yhten?isi? ravintoverkkoja.[2]
Eli?iden v?liset suhteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Kaikki samalla alueella el?v?t eli?t vaikuttavat toisiinsa joko v?litt?m?sti tai v?lillisesti. Esimerkiksi jos saalistettava laji lis??ntyy paljon, my?s sit? saalistava laji lis??ntyy (usein viiveell?), sill? se saa enemm?n ruokaa. Kun saalistava laji lis??ntyy, se saalistaa enemm?n saalistettavaa lajia ja n?in sen populaation koko k??ntyy laskuun.
Eli?t voivat my?s olla symbioosissa, jolloin ne molemmat symbioosin suppeimman m??ritelm?n mukaisesti hy?tyv?t toisistaan. Esimerkiksi j?k?l? on sienen ja lev?n symbioosi. Jos taas eli?t ovat hy?dyllisi? toisilleen, mutta tulevat toimeen ilman toista eli?t?, kysymys on mutualismista. Toinen eli? voi olla loissuhteessa toisen eli?n kanssa, jolloin hy?ty on yksipuolista. Yleens? loinen vahingoittaa is?nt?eli?t? kuitenkaan tappamatta sit?. Eli?iden hy?ty- ja haittasuhteita voidaan k?ytt?? hyv?ksi kasvituotannon biologisessa torjunnassa, jossa tuhoel?imien m??r?? pyrit??n v?hent?m??n niit? sy?vien petoel?inten avulla.[3]
My?s lajien sis?ll? on kilpailua. Vain parhaat yksil?t selviytyv?t. T?m? auttaa poistamaan huonoja geenej? perim?st? ja parhaat ominaisuudet yleistyv?t. Ekosysteemiss? jokaisella lajilla on oma ekologinen lokero eli ekolokero. Gausen periaatteen eli syrj?ytt?v?n kilpailun periaatteen mukaan kaksi samalla alueella el?v?? lajia eiv?t voi pysyv?sti el?? samassa lokerossa. Samassa ekologisessa lokerossa el?vien lajien v?lille syntyy kilpailu, jonka vahvempi laji voittaa.[4]
Paikallispopulaatioiden koko ja tiheys riippuvat useista syntyvyyteen ja kuolevuuteen vaikuttavista tekij?ist?, kuten ravinnon saannista ja yksil?iden saaliiksi joutumisesta.[5]
Ekologian tutkimus (hy?dynt?minen)
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Esimerkkej?:
Kasvihuoneviljelij?t ovat kiinnostuneita biologisesta torjunnasta tuholaisten luontaisilla vihollisilla.
Mets?st?ji? taas kiinnostaa saaliskannan koko sek? sen uusiutumisnopeus.
Aluesuunnittelijat hy?dynt?v?t tietoa suojelualueiden minimiko'oista ja niiden sijoittelusta toisiinsa n?hden,
Ymp?rist?viranomaisia kiinnostaa haja-asutusalueiden j?tevesien puhdistusmenetelm?t.
Ihmisen ekologia
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- P??artikkeli: Ihmisen ekologia
Ihmisen vaikutus ymp?rist??ns? on yleens? voimakkaasti hy?dynt?v?, jopa tuhoava. Ihminen on mets?st?nyt sukupuuttoon ja muuten h?vitt?nyt monia lajeja. Ihminen my?s saastuttaa ymp?rist???n ja muun muassa voimistaa kasvihuoneilmi?t?, joka aiheuttaa ilmaston l?mpenemist?. Ihmisen ja luonnon suhteen historiaa tutkiva tiede on ymp?rist?historia, Suomessa osana yhteiskuntahistoriaa. Luonnonsuojelulliset ja ymp?rist?nsuojelulliset seikat alkoivat saada laajaa kiinnostusta 1960-luvulla.[6]
Ihmisen ymp?rist?? ja luontoa hy?dynt?v?ss? toiminnassa on n?ht?viss? tehostamisen ja ehtymisen kierre. Jos ihminen mets?st?? esimerkiksi suuret valaat loppuun, siirryt??n pieniin valaisiin.
Ihmisen toiminnan seurauksena ymp?rist??n levi?? useita myrkyllisi? aineita. Jotkin niist? rikastuvat ravintoketjuissa. Jos alkuel?in sy? esimerkiksi kymmenen ymp?rist?myrkky? saanutta planktonyksil?? ja suurempi alkuel?in kymmenen pient? alkuel?int?, suuri alkuel?in on saanut satakertaisen myrkkyannoksen, ellei myrkyllist? ainetta ole lainkaan hajonnut tai poistunut muulla tavoin ravintoketjusta. Ravintoketju jatkuu ehk? pieniin kaloihin, suuriin kaloihin ja ihmiseen. N?in myrkky rikastuu lopulta huippupetoon, esimerkiksi ihmiseen (ns. bioakkumulaatio). Ymp?rist?myrkyt s?ilyv?t ekosysteemiss? kauan, koska luonnon hajottajat pystyv?t hajottamaan niit? huonosti.[7]
Aavikoituminen johtuu osaltaan v?est?nkasvusta ja kasvihuoneilmi?n aiheuttamasta ilmaston l?mpenemisest?. Liian intensiivinen viljely ja karjanhoito lis??v?t maan eroosiota aavikoitumisherkill? aroilla. Ihmisten aiheuttamat ymp?rist?katastrofit ovat saattaneet ohjata sivilisaation kehityst?. Enin osa ilmastonmuutosta aiheuttavista ihmisen toimista liittyy maatalouteen. Ilmastonmuutoksen torjumiseen on k?ytett?viss? my?s luonnollisia keinoja, mutta sujuvaan ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan oikeudenmukaista kansainv?list? politiikkaa.[8] Maapallon historiassa on tapahtunut my?s suuria luontaisia massaekstinktioita, joukkosukupuuttoja, joissa ihminen ei ole ollut osallisena. Ekosysteemeille haitallisia vaikutuksia aiheuttavat my?s silloin t?ll?in tapahtuvat luonnonkatastrofit, joissa on monesti kuollut my?s ihmisi?.[9] Koska ihmiskunta on ekosysteemien sis?inen osa, ihmisen ekosysteemeihin kohdistuvat haittavaikutukset kohdistuvat my?s ihmiskuntaan itseens?. Ilmastonmuutos lis?? kuivuutta, mik? vaikeuttaa maatalouden harjoittamista. Lis?ksi ilmastonmuutoksella on v?lillisi? vaikutuksia, jotka vaikuttavat haitallisesti ihmisten terveyteen, ty?llisyyteen, koulutukseen ja joidenkin alojen liiketoimintaan, kuten rakennusalalle ja energian tuotantoon.[10]
K?sitteit?
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Perusk?sitteit?
- Energia
- Luonnon kiertokulku
- Ekologinen sukkessio
- Kest?v? kehitys
- Ymp?rist?ongelmia: (eli?t, maaper? ja vesist?t)
- Aavikoituminen
- Biodiversiteetin k?yhtyminen
- Eroosio
- Happamoituminen
- Juomavesivarojen riitt?vyys (ja vesipula)
- Maaper?n pilaantuminen
- Rehev?ityminen
- Vesien saastuminen
- Ymp?rist?ongelmia: (ilma ja ilmasto)
- Ilman saastuminen
- Ilmaston l?mpeneminen
- Otsonikato
- Ymp?rist?ongelmia: (yhteiskunta)
- Liikakansoitus
- Liikakulutus
- Valosaaste
L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Lukion biologia, Eli?maailma Bi 1; Sanna Kokkonen ja Nowak, Sipura, Veistola, Vilkki
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ Avainlajit ja avainluontotyypit py?ritt?v?t It?merta It?meri. 2020. Syke. Viitattu 25.1.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ Anu Kortesalmi: Ravintoketju Peda.net. Viitattu 25.1.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ Eli?yhteis?t Opiq. Viitattu 26.1.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ Eli?yhteis? muodostuu eri lajien populaatioista Peda.net, Muhoksen lukio. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Ilkka Hanski, Jan Niemel?, Hannu Pietil?inen, Esa Ranta: Ekologia, s. 231. WSOY, 1998. ISBN 951-0-21981-9
- ↑ Ymp?rist?historia Suomessa Wordpress. Viitattu 26.1.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ Jani Ijas: Ymp?rist?n myrkylliset aineet Biologiikka. 2022. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Ilmastonmuutos WWF. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Luonnonkatastrofit Tieteenkuvalehti. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Ilmastonmuutoksen seuraukset Climate Action. Euroopan komissio. Viitattu 26.1.2024.[vanhentunut linkki]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- Hanski, Ilkka et al: Ekologia. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 951-0-21981-9
- Begon, Michael: Ecology : from individuals to ecosystems. Malden (Mass.): Blackwell Publishing, [2005], 2006. ISBN 1-4051-1117-8
- Haila, Yrj?: Vihre??n aikaan: Kirjoituksia ihmisen ekologiasta. (Tutkijaliiton julkaisusarja 61) Helsinki: Tutkijaliitto, 1990. ISBN 951-9297-75-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
- Bio- ja ymp?rist?tieteet (Opintoluotsi.fi)
- Mihin ekologiaa opiskelleet ovat sijoittuneet ty?el?m?ss? (t?iss?.fi)