关于确定2015年度国家信访局信访理论研究公开申报项目课题的公告
Brittil?inen viittomakieli (BSL) on Yhdistyneess? kuningaskunnassa k?ytetty viittomakieli. Kielen k?ytt?jien m??r? vaihtelee l?hteen mukaan. Ethnologuen sivujen mukaan 909 000:st? maan kuurosta asukkaasta BSL:?? k?ytt?? ?idinkielen??n 40 000 ihmist?.[1] Kuurojen lis?ksi viittomakielt? k?ytt?v?t esimerkiksi kuurojen sukulaiset ja viittomakielen tulkit.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]
Brittil?inen viittomakieli sai alkunsa vuonna 1760, kun edinburghilainen opettaja Thomas Braidwood perusti Britannian ensimm?isen kuurojen koulun Braidwood's Academy for the Deaf and Dumbin eli Braidwoodin kuurojen ja mykkien oppilaitoksen. Braidwood k?ytti tuolloin viittomakielim?ist? kodifiointia nimelt? the combined system eli yhdistetty systeemi, josta tulisi aikanaan varsinainen brittil?inen viittomakieli.
Vuonna 1815 yhdysvaltalainen protestanttinen pappi Thomas Hopkins Gallaudet matkusti Britanniaan tutkimaan kuurojen opetusta. Braidwoodin koulut torjuivat kuitenkin h?net, koulujen opettajat kielt?ytyiv?t opettamasta papille menetelmi??n. Sielt? Gallaudet l?hti Pariisiin, jossa opetteli Ranskan kuninkaallisen kuurojen instituutin opetusmenetelmi?, jotka olivat yhdistelm? muinaisranskalaista viittomakielt? ja opettaja Charles-Michel de l'épéen kehitt?mi? viittomia. T?m?n seurauksena nykyaikainen amerikkalainen viittomakieli on hyvin samanlainen kuin ranskalainen viittomakieli, kun taas BSL:n k?ytt?jille se on l?hes k?sitt?m?t?n.
Sukukielet ja murteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Brittil?inen viittomakieli eroaa t?ysin sek? amerikkalaisesta viittomakielest? ett? irlantilaisesta viittomakielest?, joista molemmat ovat sukua ranskalaiselle viittomakielelle. My?s sormiaakkoset eroavat, sill? BSL k?ytt?? kaksik?tisi? sormiaakkosia (katso ohessa olevaa kuvaa).
Sen sijaan kieli on sukua australialaiselle viittomakielelle ja uusiseelantilaiselle viittomakielelle. Swadeshin luettelon mukaan esimerkiksi uusiseelantilaisen viittomakielen viittomista 82 % on identtisi? BSL:n kanssa, ja jos lasketaan my?s viittomia, jotka eiv?t ole t?ysin identtisi?, mutta silti samann?k?isi?, niin m??r? nousee 98 %:iin. My?s aakkoset ovat samat kaikissa kolmessa kieless?. N?it? kieli? voidaan siten pit?? yhten?isen BANZSL:n kielen (British, Australian and New Zealand Sign Languagen eli brittil?isen, australialaisen ja uusiseelantilaisen viittomakielen) eri murteina.
Brittil?isell? viittomakielell? itsell??n on useita omia murteita, eiv?tk? ne ole aina t?ysin kesken??n ymm?rrett?viss?. Jotkut viittomat esiintyv?t vain tietyiss? kaupungeissa. Esimerkiksi Manchesterissa puhuttavassa BSL:ss? esiintyy omalaatuisia numeroviittomia.
Kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Sanaj?rjestys on OSV eli autoa min? ajan. Edussanat esiintyv?t substantiivilausekkeiden alussa.
Lauseessa aihe eli p??asia esitet??n ensimm?isen? ja sitten sen m??reet; t?m? siis tarkoittaa, ett? BSL:ss? esimerkiksi lause "mik? sinun nimesi on?" k??nnett?isiin kirjaimellisesti "nimi sinun mik?", eli koska sana "nimi" on lauseen aihe, se esiintyy ensimm?isen?.[2]
Nimet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]Brittil?isill? kuuroilla on tapana antaa toisilleen ns. viittomanimi? jatkuvan sormilla tavaamisen sijaan. Kuulevat brittil?isen viittomakieliset eiv?t kutsu toisiaan viittomanimill? vaan k?ytt?v?t sormiaakkosia.[3]
K?yt?nt? p?tee my?s kaupunkien nimiin, joita voi ilmaista joko sormittamalla sanan kirjain kerrallaan kokonaan eli esimerkiksi M-A-N-C-H-E-S-T-E-R, sormittamalla vain muutaman kirjaimen eli M-C, tai k?ytt?m?ll? viittomanime?, Manchesterin tapauksessa chesti? (suom. arkkua) tarkoittavaa viittomaa. Muut sanaleikkiin perustuvat kaupunkien viittomanimet ovat muun muassa black- eli musta-viittoma Blackpoolin kaupungille ja swan- eli joutsen-viittoma Swansealle. Jotkut kaupunkiviittomat liittyv?t johonkin kaupungin ominaisuuteen, esimerkiksi Lontoota voi ilmaista meluista tarkoittavalla viittomalla, Nottinghamia taas Robin Hoodin viittomalla.[3]
L?hteet
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- ↑ British Sign Language Ethnologue. Viitattu 14.10.2011. (englanniksi)
- ↑ Simple grammar explanation of British Sign Language Learnsignlanguage's Blog. 4.10.2010. Viitattu 14.10.2011. (englanniksi)
- ↑ a b City Lit Faculty of Deaf Education and Learning Support: British Sign Language for Dummies, s. 40-41. John Wiley & Sons, 2008. ISBN 978-0-470-69477-0 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikiteksti?]- BSL-sanakirja, jossa tuhansia videonauhoituksia (Arkistoitu – Internet Archive) (edellytt?? rekister?inti? mutta maksuton)
- Ladattava BSL-fontti (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sign-tube: Videopalvelu BSL:n k?ytt?jille (Arkistoitu – Internet Archive)
- Luettelo muista BSL:??n liittyvist? linkeist? (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ethnologuen artikkeli